Siirry sisältöön

Yksin ja yhdessä

Kuulun isäni puolelta erakkosukuun. Isälleni oli välttämätöntä päästä useita kertoja vuodessa Helsingin hälystä Lapin erämaille olemaan yksin. Hänen veljensä, kummisetäni, vetäytyi vuosikymmenten saatossa yhä kauemmas taajamista ja on jo pitkään asustanut yksin Varanginvuonon rannalla, PohjoisNorjassa. Heidän vanhempansa olivat molemmat vetäytyjiä, samoin ovat serkkuni siltä puolelta. Olen vasta vuosien saatossa oppinut käsittämään ja hyväksymään itsessäni tämän … Lue lisää

Unelmia uudelle vuosikymmenelle

letko koskaan havahtunut siihen, että viikot ovat varkain venyneet kuukausiksi ja kuukaudet vuosiksi? Sinulla on kaikki hyvin. Istut pehmeässä nojatuolissa, oman kodin lämmössä, tuttujen ja rakkaiden tavaroiden ympäröimänä. Kaikki on hyvin, sanot, ja kuitenkin sisimmässäsi tunnet epämielyttävän näivettyneisyyden tunteen. Sielusi sopukoista nousee tietoisuuteen unohdettuja haaveita ja unelmia. Huomaat, miten moni asia on ikään kuin mennyt … Lue lisää

Joulun lapsi

Lapsuuteni jouluaattoihin kuului Luukkaan jouluevankeliumin luku ennen jouluateriaa. Sain useampana jouluna lukea evankeliumin myös koulun joulujuhlassa. Muistan vieläkin kauniisti kiiltävän kultapaperin, jolla ensimmäisen luokan opettajani päällysti Raamatun, josta evankeliumin koulumme juhlasalin näyttämöltä luin. En olisi oikeasti tarvinnut sitä, sillä osasin jouluevankeliumin ulkoa. Luin äskettäin Misha-pojasta, joka hänkin osasi jouluevankeliumin ulkoa. Lähetystyöntekijä oli joulun aikaan käymässä … Lue lisää

Varjoja ja valoa Floridassa

Kaipaan ruskaa, puista putoavia lehtiä ja syyspäivien piteneviä varjoja. Etelä-Floridan trooppisessa ilmastossa ei niistä pääse nauttimaan vuoden keskimääräisten lämpötilavaihtelujen jäädessä alle kymmenen asteen. Täällä syksyn odotetuin asia on hurrikaanikauden päättyminen, joka virallisesti tapahtuu marraskuun lopulla. Jokavuotinen hirmumyrskyuhka on asia, joka langettaa pisimmän varjon tämän aurinkoisena paratiisina tunnetun osavaltion ylle. Toistaiseksi tänä vuonna tuo varjo ei … Lue lisää

Isoäitien rukoukset

Pienenä tyttönä olin usein hoidossa isäni äidillä, ”kaupunginmummilla”. Mummi asui Franzeninkadulla Helsingin Kalliossa, kun taas ”yläkerranmummi” asui meidän kanssa Paloheinässä, PohjoisHelsingissä. Kallion mummi oli harras uskovainen, vaikkei sitä mainittukaan meidän nippanappa-tapakristillisessä kodissamme. Mummi ei koskaan tuputtanut Jeesusta. Joskus käytiin yhdessä Kallion kirkolla myyjäisissä. Kun tulin teini-ikään, kävin edelleen Franzeninkadulla viikoittain. Mummi tarjosi kanakeittoa ja minä … Lue lisää

Rantakävelyllä

Hiekka varpaiden välissä tuntuu ihanan viileältä. Aurinko on juuri noussut. Atlantin aallot lyövät verkkaisesti rantaan. Paikalla ei näy lisäkseni kuin yksi koiran ulkoiluttaja. Veden rajaan päästäkseni joudun puikkelehtimaan rannalle yön aikana kertyneen merilevävallin yli. Lähden tuttuun tapaan kävelemään etelään päin. Jos lähtisin pohjoiseen, kilometrin päässä tulisi vastaan kaupungin pääranta, jolle joka aamu kerääntyy pieni joukko … Lue lisää

Jeesus elää!

Työhuoneessani kokoontuu joka toinen viikko Sunshine Hannah -niminen naisten lähetyspiiri. Piiri on toiminut kohta kolmen vuoden ajan. Se on osa kansainvälistä Toivoa naisille -rukousliikettä, joka on löytänyt tiensä myös tänne Christinan sivuille. Piirimme rukoilee rukouskalenterin mukaisesti ja kerää varoja Intian Odishan alueella tehtävälle työlle. Jokaisessa kokoontumisessa lisäksi luemme ja keskustelemme Raamatun eri naisista. Kun taannoin … Lue lisää

Joulu palmujen katveessa

Täällä Floridassa on joulua odoteltu jo syyskuusta lähtien. Silloin ilmestyivät ensimmäiset keinokuuset kauppoihin. Halloween- ja Thanksgiving- eli kiitospäivärihkamat olivat joulukuusien kanssa esillä aina marraskuun lopulle. Nyt kaupan hyllyt ja näyteikkunat pursuavat punavihreitä ja kultahopeisia jouluornamentteja rinta rinnan sinivalkoisten Hannukah-koristeiden kanssa. Joulun kaupallisuutta ei kukaan tunnu kauhistelevan ja kauppojen odotetaan olevan auki vuorokauden ympäri. Onneksi saa … Lue lisää