Katselen kauniisti vaalenevia viljavainioita, kun ajelen kotiimme Lohjansaareen. Viljapellot ovat täydellisen kauniisti kasvaneet ja kohta valmiita leikattavaksi.

Kesä on kääntymässä syksyyn, ja lomien jälkeen alkaa kiireinen työvaihe, niin maanviljelijöille kuin monille muillekin. Kun mietin lehtemme aihetta, joka on elonkorjuu, tulee mieleeni, kuinka kylvämme elämämme aikana monenlaista. Pienet siemenet ovat ihmeellisiä. Niissä on tallennettuna kaikki se, mistä haluamme saada satoa tai joka muuten ilahduttaa meitä, kuten esimerkiksi kukkaset.

Kasvamisen ihmettä olemme saaneet seurata kesän aikana joka puolella luonnossa. Jumalan luoma maailma on niin kaunis ja ihmeellinen. Täydellinen kaikilta osin. Tänä syksynä korjaan satoa mustaviinimarjapensaasta. Keitän marjoista mehua, jonka pakastan. Puolukat ostan torilta ja teen niistä pulmupuolukkaa lasipurkkeihin.

Jokainen meistä kylvää jotain elämänsä aikana. Sanamme ja tekomme tuottavat aina jotain, joko hyvää mieltä, siunausta tai surua ja pahuutta.

”Kylväkää itsellenne vanhurskauden kylvö, niin saatte korjata laupeuden satoa.” (Hoosea 10:12.)

Kun kylvämme Jumalan hyvää Sanaa, se synnyttää hyvää elämää monella tavalla.

”Niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on.” (Jes. 55:11.)

Olemme kaikki kylväjiä ja leikkaajia. Suomalainen sananlasku sanoo, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Se tarkoittaa, että se mitä itse antaa, sitä myös saa takaisin.

Rukoilen, että näkisimme sen kylvön tuottavan hyvää satoa, mitä Christina-lehti kylvää jokaisessa numerossaan. Se ravitsee omalta osaltaan lukijoita. Kun taivaallinen elonleikkuu joutuu, korjataan hyvä sato taivaallisiin aittoihin. Christina-lehden tarkoitus on tuoda evankeliumin sanoma esiin naisten välityksellä. Niiden naisten välityksellä, jotka kertovat lehdessä, mitä Jeesuksen kohtaaminen on saanut heidän elämässään aikaan. Lehdessä on rukousta, opetusta ja mukavia arjen asioita naisten elämästä.

Raamatussa kerrotaan elonkorjuusta, joka on vertauskuva Jumalan valtakunnasta ja sen tulemisesta.

”Lähetä sirppisi ja leikkaa, sillä leikkuuaika on tullut, ja maan elo on kypsynyt. Ja pilvellä istuva heitti sirppinsä maan päälle, ja maa tuli leikatuksi.” (Ilm. 14:15–16.)

Tähän tulevaan valmistetaan sydämemme ja rukoillaan, ettei maailma meitä eksytä. Rukoilen sinulle armon aurinkoa ja siunauksen sateita alkavaan syyskauteen.

Mirja