Aktiivisten naisten matkassa | Rouvasväenyhdistyksen 170 vuotta on täynnä toimintaa ja historiaa.

Rouvasväenyhdistykset, fruntimmerföreningar, olivat säätyläisnaisten hyväntekeväisyysyhdistyksiä, joita perustettiin filantrooppisten aatteiden myötä 1800-luvun alussa. Kaikissa Euroopan suurkaupungeissa ilmeni suurta tarvetta auttaa köyhiä naisia ja lapsia kasvatuksen ja työn avulla.

170-vuotias Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys on maamme vanhin edelleen toimiva suomenkielinen naisyhdistys. Sen tarkasta perustamisajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta viimeistään 11. toukokuuta 1855 yhdistys oli olemassa, sillä tuolloin kenraalikuvernööri Fredrik Wilhelm Berg myönsi luvan oppilaitoksen perustamiseen köyhille tyttölapsille.

Aktiivisten naisten matkassa

Tarmokkaat ja aikaansaavat rouvat olivat monipuolisesti mukana yhteiskunnan kehityksessä. Lainaan
juuri julkaistun 170-vuotisjuhlakirjan tiivistelmää: ”Vajaan yhdeksänkymmenen vuoden aikana (1855–
1944) pienen linnoituskaupungin naiset ehtivät saada paljon aikaan. He perustivat naisten käsityökoulun auttoivat kaupungin köyhiä ja varattomia, ompelivat ja kutoivat, järjestivät lukemattomia hyväntekeväisyysarpajaisia, palkkasivat ensimmäisen sairaanhoitajan,
toimivat köyhäinhoidon tarkastajina ja monin tavoin edistivät sosiaalisten turvaverkostojen muodostumista. – – He ajoivat monia uudistuksia ja raivasivat tietä muutokselle. 1800-luvun lopulta lähtien kaupunki suomenkielistyi, ja kansallinen juonne tuli yhdistyksen toiminnan keskeiseksi osaksi.”

Kuvassa Käkisalmen kangas- ja kutomakoulun naiset vuonna 1915: nuoret opettajat Vivi Savander ja Ida Peltola
pöydän ääressä, oppilaat heidän ympärillään.