Ei elämä pääty kuolemaan, vaan vaihtuu uuteen parempaan. Tällaisia värssyjä olemme usein saaneet kuulla, kun olemme olleet hautajaisissa ja on luettu adresseja. Raamattu kertoo mahtavasta asiasta, siitä, että elämä todella on Elämä suurella kirjaimella.  Roomalaiskirjeen kuudennen luvun lopussa sanotaan, että ”synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room. 3: 23-24 sanoo: ”Kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat Jumalan kirkkautta vailla, mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.”

Kaikki me ihmiset olemme vanhan Adamin kautta syntisiä ihmisiä ja vailla jumalayhteyttä ja elämää, joka oli alun perin ihmisellä, kunnes syntiinlankeemus toi eron Jumalasta ja kuoleman tullessansa. Mutta Raamatussa on valtava kohta Joh. 3: 16-18: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma pelastuisi Hänen kauttansa. Sillä joka uskoo Häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainutsyntyiseen Poikaan.”

Jumala ei ole jättänyt ihmistä tähän tilaan, vaan Hän on tahtonut saada yhteyden ja kaiken hyvän suunnitelman, jonka Hän oli alun perin ihmiselle asettanut. Siksi on valtava tiedostaa tämä Sana: ”Siinä on rakkaus, ei siinä, että rakastimme Jumalaa, vaan että Hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.” Joka uskoo Jeesukseen Kristukseen ja kääntyy Hänen tahtonsa alle, saa kokea väkevän armon ilmestymisen, jolloin Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi Jeesuksessa Kristuksessa, kun Hän Jumalan Poikana tuli ihmiseksi. Hän otti ihmisen muodon ja Hänet todettiin sellaiseksi, kuin ihminen on.

Teidät, jotka olitte kuolleet rikkomuksiinne, Jumala teki eläväksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille anteeksi kaikki rikkomukset ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan. Sen Hän otti pois tieltämme ja naulitsi ristiin.

Jumala teki ihmeellisen suunnitelman ihmisen pelastumiseksi, että ihminen saa Jeesuksen sovitustyön kautta syntinsä anteeksi ja saa tulla siihen, missä Jumalan armo todella tuo yhteyden takaisin, jonka ihminen menetti, kun hän synnin kautta joutui pois Jumalan läsnäolosta.

Kolossalaiskirjeen 1. luvussa sanotaan, että ”Jumala on pelastanut meidät ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksi saaminen. Hän on näkymättömän Jumalan kuva ja koko luomakunnan esikoinen.” Tämä on ihmeellinen evankeliumi, joka on voima syntiselle ihmiselle, joka uskoo ja kääntyy Jeesuksen seuraamiseen, jossa Mark. 16:16 sanoo: ”Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se joutuu kadotukseen.” Jos ihminen ei usko Jeesukseen Kristukseen, niin silloin jumalayhteys ei palaa eivätkä toteudu kaikki ne suuret lupaukset, kun Jumala on luvannut antaa iankaikkisen elämän hänelle, joka on Jeesuksen oma ja Jeesuksen seuraaja.

Ef. 1:11-14 ”Kristuksessa olemme myös saaneet perintöosan, jossa olimme ennalta määrätty Hänen suunnitelmassaan, Hänen, joka vaikuttaa kaikessa oman tahtonsa päätöksen mukaan, että me, jotka jo ennalta olemme panneet toivomme Kristukseen, eläisimme Jumalan kirkkauden ylistykseksi. Hänessä on teihinkin, kun olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja uskoneet sen, pantu sinetiksi luvattu Pyhä Henki, joka on meidän perintömme vakuutena Hänen omaisuutensa lunastamiseksi, Hänen kirkkautensa ylistykseksi.”

Tässä on valtava lupaus siitä, että uskova on myös saanut Jeesuksen kautta perintöosan, iankaikkisen taivaallisen elämän, jossa kuolema on ikuisesti väistynyt. Kun Jeesus sovitti meidän syntimme, Hän otti päällensä Jumalan vihan ja rangaistuksen. Hän ei tullut meitä tuomitsemaan vaan pelastamaan, koska Hän itse kantoi meidän tuomiomme, Jumalan vihan ja rangaistuksen. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Sen jälkeen olemme saaneet armon, että meidän syntimme annetaan anteeksi. Näin palautuu Jeesuksen valtavan veren voiman kautta ihmeellinen jumalayhteys ja taivaallinen elämä, jossa meidät on siirretty pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan valtaan ja valtakuntaan ja elämään. Se on suuri muutos ihmisen elämässä. On ihmeellistä, miten tulee aivan uudet näköalat ja myöskin toivo, jossa kaikki Jumalan lupaukset ovat toteutumassa ja toteutuvat. Jumalan suunnitelma on paljon suurempi, kuin alkuperäisen ihmisen olo Eedenin paratiisissa.

Uskon, että ne, jotka nyt ovat kuolleet ennen kuin Jeesus tuo lopullisen voiton ja pelastuksen sen kautta, että Hän kuoli meidän kuolemamme ja nousi kuoleman Voittajana ruumiillisesti ja avasi meille ihmeellisen elämän, jossa mekin saamme odottaa ylösnousemusruumista.

Jeesus puhui opetuslapsilleen, kun Hän oli ylösnoussut ja kohtasi opetuslapsiaan 40 päivän aikana ja ilmestyi yli 500 uskovalle. Hän kertoi Jumalan valtakunnasta. Synti on sovitettu ja kuolema on voitettu ja uusi tulevaisuus odottaa. Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan ja uskokaa Minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta. Ellei niin olisi, sanoisinko Minä teille, että menen valmistamaan teille sijaa, ja vaikka menenkin valmistamaan sijaa, tulen takaisin ja otan teidät luokseni, että tekin olisitte siellä, missä Minä olen.” Joh. 14:1-3

Jumala näytti kerran ilmestyksessä, kun Jeesus palasi takaisin Isän tykö, josta Hän oli tullut maailmaan. Miten valtavan suuri punainen matto oli Hänen jalkojensa alla ja valtavasti enkeleitä soittamassa trumpetin näköistä soitinta. Valtavat fanfaarit ja ylistyksen laulut soivat, kun Jeesus, Ihmisen Poika ja Jumalan Poika, palasi Isän luokse ja oli tehnyt täyden pelastuksen työn, jossa koko ihminen on sovitettu ja asetettu Jumalan suunnitelmaan ja hyvyyteen, ja miten Hän istuutuu Jumalan valtaistuimelle Isän oikealle puolelle ja Hänen päähänsä asetetaan kruunu. Hän sanoi viimeisinä sanoinaan opetuslapsilleen, että ”minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää ja tehkää opetuslapsia kastamalla ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä olen käskenyt teidän pitää. ”

Kaikki tämä on tuonut sen ulottuvuuden, jossa me puhumme taivaasta. Lapsena pyhäkoulussa lauloimme taivaslauluja. ”Onpa taivaassa tarjona lapsillekin, jotka Jeesusta rakastavat, kultakruunut ja valkeat vaattehetkin, harput, joilla he soittelevat.” Tällaisia taivasnäkymiä oli jo pyhäkoululauluissa, ja samanlaisia on tämän päivän lauluissa, joita laulamme ylistysilloissa, että ”taivas on uskoni määrä, matkalle en tahdo jäädä” ja siitä, miten ihanat Jumalan päivät meitä silloin odottavat.

Kun ihminen kuolee uskossa Jeesukseen, hän ei todellisesti kuole, koska Jeesus sanoo, että ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo Minuun, hän elää, vaikka olisi kuollut.” Näin Raamatusta ymmärrän, että hän on tietoisessa tilassa, paratiisin oloisessa tilassa siellä taivaassa, mutta hänellä ei ole vielä ylösnousemusruumista. Ylösnousemusruumis saadaan vasta sitten, kun on ylösnousemuksen päivä, jolloin tapahtuu Jeesuksen paluu seurakunnalle ja tähän maailmaan.

Paavalikin sai tehdä taivasmatkan. Hän kuuli siellä sanomattomia sanoja, joita ei ole kuultu tässä maailmassa. Hän ei saanut niitä sanoja sanoa tai sitten ne eivät sopineet tähän maailmaan. Joka tapauksessa hänkin jatkuvasti haikaili siitä, että saisi palata takaisin. 1. Kor. 2: 9 sanoo: ”Niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka Häntä rakastavat. Sen Jumala on ilmoittanut meille Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.”

Pyhä Henki on tullut meidän sisimpäämme, kun olemme tulleet uskoon ja saaneet syntimme anteeksi ja aloimme elää uutta elämää. Pyhä Henki on tullut kirkastamaan Jeesusta Kristusta ja opettamaan meitä ymmärtämään kirjoitukset ja elämään niitä todeksi omassa elämässämme. Pyhä Henki johdattaa ja kuljettaa Jumalan lapsia. Room. 8. luvussa ja 1. Joh. kirjeessä kerrotaan, miten meistä on tullut Jumalan lapsia. 1. Joh. 3. sanoo: ”Katsokaa, minkälaisen rakkauden Jumalan on meille antanut, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi. Maailma ei tunne meitä, sillä se ei tunne Häntä. Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme Hänen kaltaisikseen, kun Hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on.”

Saamme todella Jumalan lapsen aseman. Se on ihana asia, koska meillä on silloin Taivaallinen Isä, joka täydellisellä isällisellä rakkaudella rakastaa meitä. Raamatussa Jeesus sanoo, että Isä rakastaa meitä sillä samalla rakkaudella, jolla Hän rakastaa ainokaista Poikaansa. Meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, joita olemmekin, ja sen tähden maailma ei tunne meitä, koska Jumalan lapset ovat vähän eri näköisiä kuin tämän maailman ihmiset, jotka vaeltavat tämän maailman menon mukaan ja tekevät sitä, mikä on Jumalan tahdon vastaista elämää.

On ihanasti sanottu: ”Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme Hänen kaltaisekseen, kun Hän ilmestyy.” Me odotamme tätä ylösnousemuksen päivää, kun Jeesus tulee hakemaan omansa sinne, missä Hänkin on.

Olemme saaneet paljon todistuksia siitä, miten ihmiset ovat käyneet rajan tuolla puolen. On monenlaisia taivaskäyntejä. Kuuntelin kasetilta kerran erästä kirurgia, kun hän oli pudonnut kolmannesta kerroksesta alas, kun hän oli kurottanut jotakin sieltä ikkunasta. Hänen selkärankansa katkesi monesta kohtaa ja hän kuoli kliinisen kuoleman. Hänet vietiin sairaalaan. Hän teki taivaskäynnin ja kohtasi siellä Jeesuksen, kirkkauden ja kauneuden, taivasmaailman. Hän katseli kukkia. Muistan, kun hän ajatteli, että nämä taivaan kukat ovat niin ihania, että kunpa saisi edes yhden tuosta käteensä. Kun hän ajatteli tätä, niin kukka oli siinä samassa jo hänen kädessään. Mutta Jumala palautti hänet takaisin tähän maailmaan, jossa hän sai sitten kertoa taivaskäynnistään ja taivaasta. Myös TV7:ssä on ollut kertomuksia, joista on saanut kuulla ihmisten käynneistä Jumalan luona. Kaikki ovat samaa todistusta, että se on niin ihana paikka ja siellä on niin hyvä olla, että sieltä ei haluaisi edes tulla takaisin. Sinne Jumala on asettanut meidän sydämemme toivon.

Kun Paavali ja Silas saarnasivat Jeesusta Kristusta, he tulivat uskoon ja kääntyivät. Kerrotaan, että he alkoivat heti odottaa Jeesusta tulevaksi, Häntä, joka vapauttaa tulevasta vihasta. On valtava tietää, että Jumalan viha ei tule koskemaan Hänen omiansa, koska Jeesus on ottanut sen päällensä. Kun tulee Jumalan vihan ja tuomioiden aika, niin kuin Raamatussa sanotaan, niille, jotka eivät välitä Jumalan suuresta armosta eikä pelastuksesta eivätkä Jeesuksen sovitustyöstä, niin heidän loppunsa on kadotus. Mutta me, jotka vaellamme Jeesuksen omina, kätkettynä Jumalan omina Kristuksessa, meidän kaipuumme ja lopullinen päämäärämme on taivaselämä.

Nyt saamme olla Jumalan lapsia. Room. 8:14 sanoo: ”Kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä elääksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa huudamme, Abba, Isi.” Miten läheiseltä tuntuu taivaallinen Isämme, kun saamme sanoa Häntä Isiksi. Kaikki pelko väistyy, sillä ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat, vaan elämän hengen laki on vapauttanut synnin ja kuoleman laista. Meidät on vapautettu synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta Jumalan valtaan ja valtakuntaan.

Isä meidän -rukouksessakin rukoilemme, että tulkoon Sinun valtakuntasi ja tapahtukoon Sinun tahtosi. Lopullinen Jumalan valtakunnan täydellisyys, sitä me odotamme ja sinne me olemme matkalla. Taivas on meidänkin sydämessämme, koska taivaassa on Jumalan läsnäolo, ja kun Hänen läsnäolonsa on meidän sydämessämme, meidän sisimmässämme, sielläkin on taivaselämä.

Me olemme Jumalan lapsia ja perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa, jos kerran yhdessä Hänen kanssaan kärsimme, että myös yhdessä kirkastuisimme. Päättelen siis, etteivät nämä nykyisen ajan kärsimykset ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Tässä maailmassa, vaikka olemme Jumalan lapsia, ei meillä täällä ole vielä pumpulielämää. Me joudumme monen koettelemuksen kautta kulkemaan kirkkauden valtakuntaan, vaikka saammekin mennä uskosta uskoon, voimasta voimaan ja kirkkaudesta kirkkauteen. Pyhä Henki alkaa muuttamaan meitä, meidän elämäämme, Kristuksen kuvan kaltaisuuteen, siihen alkuperäiseen Jumalan kuvaan, joka meissä oli Eedenissä.

Me joudumme myös uskomme takia kärsimään tässä maailmassa. Sekin on kärsimystä, kun näemme, miten ihmiset eivät välitä Jumalasta, eivät Jumalan tahdosta, eivät pelastuksesta. Katselemme, miten he rientävät kaikenlaisiin rientoihin ja pahaan, mikä ei ole Jumalan tahdon mukaista elämää; se tuo meihin Jumalan tahdon mukaista murhetta. Mutta mekin voimme joutua kärsimään eri tavoin. On niitäkin, jotka joutuvat marttyyreinä kuolemaan uskonsa tähden, varsinkin islamilaisissa maissa, jos siellä kääntyy kristinuskoon. Heillä ei ole mitenkään helppoa, mutta heidän elämässään on tämä taivaskutsu ja taivasnäky ja Pyhä Henki antaa voiman kärsimystenkin keskellä vaeltaa kohti ylösnousemuksen päivää ja kohti sitä kirkkauden elämää, jossa on Jumalan täydellinen hallintavalta ja herraus.

Päättelen siis, etteivät nämä kärsimykset ole verrattavissa siihen kirkkauteen, joka on ilmestyvä meihin. Tässä tulee valtava ajatus siitä elämästä, jonka Jumala on valmistanut niitä varten, jotka saavat autuuden periä. Se on autuaallisen toivon täyttymisen päivä, jos olemme täällä silloin, kun Jeesus palaa hakemaan seurakuntaansa, tai sitten olemme Kristuksessa sitä ennen lähteneet ja pääsemme taivaselämään ja todellisuuteen.

Mutta Jumalalla on vielä suurempia lupauksia kuin tämä taivaselämä. Uskon, että siellä odotetaan sitä suurta lupauksen päivää, että Jeesus ilmestyy seurakunnalleen, niin kuin Raamatussa kerrotaan. Meidät temmataan yläilmoihin ja meidän alennustilamme ruumis muuttuu ylösnousemusruumiiksi, niin kuin Filippiläiskirjeessä sanotaan. Meidän kansalaisuutemme on taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, ja Hän muuttaa meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla Hän on myös kykenevä alistamaan kaiken valtaansa. Se on meidän toivomme.

Kun Jeesus ilmestyi kuolleista ylösnousemusruumiissaan tämän maailman keskelle, Hän myös näytti, että taivaassa syödään. Hänkin pyysi opetuslapsiltaan syötävää ja kysyi, että onko teillä mitään syötävää. Hän näytti, että tässäkin olotilassa on tällainen ihana asia, että ruokaakin saadaan ja kaikkia herkkuja on siellä taivaassa. Nyt me odotamme sitä päivää, kun Jumalan lupaukset toteutuvat, että Hän ilmestyy ja että pääsemme ylös ottoon, niin kuin Raamatussa kerrotaan, että itse Herra on tulossa ja Kristuksessa kuolleet saavat ylösnousemusruumiin ja meidätkin, jotka olemme täällä alhaalla, meidät temmataan ja meidänkin ruumiimme muuttuvat ylösnousemusruumiiksi. Se on valtava pelastuksen päivä, valtava taivaspäivä, kun tästä maailmasta saamme lähteä kirkkauteen.

Jeesus sanoi ristin ryövärille, joka tunnusti Hänet Jumalan Pojaksi, että ”totisesti tänä päivänä sinä olet oleva Minun kanssani paratiisissa”. Jos olemme täällä, kun Jeesus palaa, niin meidän ei tarvitse enää kokea paratiisia, vaan jotakin parempaa. Ilmestyskirjassa Johannes näkee ihmeellisen näyn kaupungista, uudesta Jerusalemista, josta maalliset ovat vain varjokuvia. Siitä on valmistettu morsiuskaupunki. Näin Raamattu kertoo, että siellä asuu erityisesti Jumalan Pojan morsian. Uskon, että siellä on nämä Karitsan häät, siellä uudessa Jerusalemissa, joka ilmestyy silloin, kun me saamme ylösnousemusruumiin ja meidät temmataan sinne yläilmoihin. Se on valtava kaupunki, jota Aabrahamkin odotti aikoinaan. Vanhan liiton pyhät ovat myöskin siellä taivaallisissa odottamassa ylösnousemuksen päivää, ja he ovat siellä, niin kuin Johannes Kastajakin sanoi, Yljän ystävinä. Yljän ystävät ovat Karitsan hääaterialla vieraina. Meidän odotuksemme on taivaallinen Jerusalem. Se on lopullinen Jumalan seurakunnan asuinpaikka, jolla on niin suuret lupaukset, joita ei ole kenellekään muulle annettu. Siksi on tärkeää, että tässä maailmassa otamme vastaan Jeesuksen herruuden. Otamme Hänet Pelastajana, Vapahtajana omaan elämäämme ja lähdemme Jumalan tahdon tietä kulkemaan.

Ilmestyskirjan toisessa luvussa kerrotaan seurakunnista ja lupauksista ja siitä, mitä Jeesus puhuu seurakunnille. Viimeisenä on lupaus, että ”joka voittaa, sen Minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin Minäkin olen voittanut ja istuutunut Isäni kanssa valtaistuimelle. Jolla on korva kuulla, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille.”

Näin Karitsan häistä kerran ilmestyksen. Siellä oli valtavia pitopöytiä, joissa oli värikkäitä hedelmiä ja kaikkia ihania, kauniita, herkullisennäköisiä syötäviä tarjottavina. Jeesus sanoi, että täällä ei syödä enää mitään lihaa. Se on mahtava päivä. Sen jälkeen saamme muuttaa ja olla tässä kaupungissa. Johannes näki, että miten uusi Jerusalem loisti Jumalan kirkkautta. Johannes seisoi suurella korkealla vuorella ja näki uuden Jerusalemin, joka laskeutui Jumalan luota. Uskon, että meidän tulevaisuutemme on tämä taivaallinen Jerusalem ja kaikki, mitä siellä kerrotaan olevan. Se oli kaupunki, jonka muurin perustukset oli koristettu kaikkein kalleimmilla kivillä ja kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä. Kaupungin pääkatu oli puhdasta kultaa, kuin läpikuultavaa lasia. Sinne ei pääse mitään epäpyhää, ei mitään iljettävää, ei mitään pahuutta, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan Elämänkirjaan.

Ilmestyskirjan 22. luku kertoo tarkemmin kaupungista. Sekin on ihmeellistä, että elämän puu, joka oli Eedenissä, on täällä. Ihminen ei syntiin langenneena saanut syödä elämän puusta, koska hän muuten olisi jäänyt syntiseksi. Virran molemmilla puolilla on elämän puu, joka antaa joka kuukausi hedelmänsä. Elämän virrat virtaavat, ja mekin laulamme laulua ”Kristallivirta”. Sekin on mahtava taivaslaulu. ”Kultaiset kadut ne siellä odottaa, ja kristallivirran mä nähdä saan.” Tämä on uudesta Jerusalemista.

Päämäärä on huikea. Jumalan todellinen valtakunta on se, jossa Jumala hallitsee täydellisesti, missä ei ole mitään pahaa, ei syntiä, ei kipuja ja Jumala pyyhkii kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole, ei parkua, ei tuskaa, sillä kaikki entinen on mennyt. Ja valtaistuimella istuva sanoi, että uudeksi Minä teen kaikki. Jumala luo vielä uudet taivaat ja uuden maan, kun seurakunta on ylhäällä, ja täällä alhaalla on antikristuksen kausi, seitsemän vuotta, joka alkaa Ilmestyskirjan luvusta 6, joka kertoo antikristuksen tulosta, jolloin kaikki vitsaukset, kaikki ne Jumalan vihan ilmaukset jumalattomalle maailmalletulevat, ja sen jälkeen Jeesus tulee tuhannen tuhansine pyhinensä enkeliensä kanssa. On ihana asia, että Jumalan enkeleitä on valtavat määrät. Se on varmasti niin valtava luku, ettei sitä osaa edes sanoa. Hän tulee tuhannen tuhansien pyhien ja enkelien kanssa tuomitsemaan maailman. Antikristus sidotaan tuhanneksi vuodeksi. Pahan vallat eivät pääse vaikuttamaan. Maan päällä alkaa tuhatvuotinen valtakunta, joka on erityisesti Israelin kansalle lupauksien täyttymisen aikaa.

Seurakunnan paikka on taivaallinen Jerusalem. Se on myös hallituskaupunki, näin uskon. Danielin kirjassa sanotaan, että Korkeimman pyhät saavat valtakunnan iankaikkisesta iankaikkiseen. He tulevat olemaan Kristuksen vaimona kanssahallitsijoina. Jumala tulee kerran luomaan kaiken uudeksi. Meidän ajatusmaailma ei siihen riitä, mutta suuret ovat Jumalan suunnitelmat Hänen armonsa suuruudessa, Hänen kirkkautensa kiitokseksi.1. Kor. 6:2-3 sanoo: ”Ettekö tiedä, että pyhät tulevat tuomitsemaan maailman. Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitä.”

Johanneksen Ilmestyksessä on kehotus: ”Minä tulen pian, ja palkkani on mukanani antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan. Minä olen A ja O eli alfa ja omega, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Autuaita ovat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi oikeus syödä elämän puusta ja että he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin.”

Tämä on valtavaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka Häntä rakastavat. Hän on antanut mitä suurimmat ja kalleimmat lupaukset jo tässä maailmassa, kun Hän kulkee meidän kanssamme. Ja mitkä lupausten mittaamattomat suuruudet sitten ikuisuudessa, jossa Jumalan taivas on meidän asuinpaikkamme!

Spurgeon on sanonut: ”Sen, joka haluaa saada kaksinkertaisen taivaan, on jo täällä alhaalla alettava iloita, niin kuin ylhäällä olevat tekevät.” Iankaikkisesta ilosta tulevat osalliseksi ne, jotka pääsevät perille voittajana. Nyt meidän tulee elää hyvää uskon kilvoitusta, mikä tarkoittaa, että elämme jokapäiväisessä parannuksessa ja että elämämme suunta on aina sinne päin, missä Pyhä Henki kuljettaa Jumalan lapsia Jumalan tahtoa toteuttamaan ja antaa siihen voiman. Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman ja te tulette olemaan Minun todistajiani kaikkialla maailmassa.

On ihana kuulla niiden ihmisten todistuksia, jotka ovat jo saaneet käydä kirkkaudessa ja ovat sitten palanneet takaisin. Ja se on vielä suurempi päivä, kun me itse pääsemme sinne voittajina perille. Sen tähden pysytään lähellä Jeesusta Kristusta ja lähellä toinen toisiamme ja annetaan Jumalan rakkauden vaikuttaa meissä sitä tahtomista ja tekemistä, jossa rakkauden kautta vaikuttava usko saa olla elämän vaellusta, että saamme kirkastaa Jeesusta Kristusta elämässä täällä ja sitten kerran olla siellä kirkastetussa ruumiissa ja uudessa kirkastetussa kirkkauden kaupungissa. Lopulta tulemme siihen, ettei tarvita mitään temppeliäkään, vaan Jumalan kirkkaus on siellä niin suuri.

Mutta on ihana tietää, että meidän elämämme on väliaikaista täällä. Kun joskus on vaikeata, niin kuin kaikilla välillä on, niin Jumala vie meidät läpi myrskyjen tai sitten Hän tyynnyttää myrskyn. Pidetään kiinni näistä ja muistetaan, että kuulumme, emme itsellemme, vaan Jeesukselle Kristukselle, joka on kalliilla verellään lunastanut ja sovittanut meidät Jumalan kanssa, jotta saamme olla kiinni näissä taivasajatuksissa. Saamme jo tässä maailmassa nähdä monenlaisia Jumalan ihmeellisiä tekoja, koska taivasten valtakunta on tullut lähelle Jeesuksessa ja sitten kerran Hänessä täydellisesti.

Psalmi 73:23-24 sanoo: ”Sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni. Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.” Kiitos Jumalalle Hänen sanomattomasta armostaan!

Tuula Ekbom